Sturmbock-linjan kartoittaminen Käsivarren Lapissa vei kolme vuotta

Saksalaiset rakensivat vuosina 1942–1944 puolustuslinjan, jota vasta 2010-20 luvulla kartoitettiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan.

Yksi museoiden tarkoitus on saada ihminen ajattelemaan. Helsinkiläisellä Aleksi Rikkisellä pyörä pyörähti pykälää isomman kierroksen hänen vieraillessaan Enontekiöllä Käsivarren Lapissa sijaitsevassa Sturmbock-museossa.

Sturmbock on saksalaisten vuosina 1942–1944 rakentama puolustuslinja. Rikkiselle kävi museon työntekijän kanssa keskustellessa ilmi, että puolustuslinjaa ei oltu kokonaisuudessaan kartoitettu kertaakaan. Rikkinen otti asian puheeksi lapsuudenystävänsä Emil Kastehelmen kanssa, joka on Rikkisen ohella kiinnostunut sotahistoriasta.

– Aleksi esitteli tämän minulle pietarilaisessa sushibaarissa eräänlaisena kulttuuritekona. Olin heti kiinnostunut ja siltä istumalta päätimme alkaa hakea rahoitusta hankkeelle ja kartoittaa, mitä kaikkea projekti konkreettisesti vaatisi, Kastehelmi kertoo nauraen kesän 2017 tapahtumia.

Lopulta idea paisuisi projektiksi, joka tulisi viemään kaksikolta seuraavat kolme kesää ja lukemattomia muita tunteja päälle. Ensimmäisenä vuonna he kartoittivat Sturmbock-linjan taisteluasemia ja etulinjaa. Toisena vuonna vuorossa olivat selustan asemat sekä Eisbär-linja, joka sijaitsee Suomen ja Norjan rajaseudulla, osittain Suomen puolella.

– Aineistojen perusteella havaitsimme, että vielä syvemmällä erämaassa sijaitsee Eisbär-sivustansuoja-asema, joka on vielä Sturmbock-linjaakin tuntemattomampi. Kartoitimme Eisbäristä Suomen puolen asemat sekä muutaman tukikohdan Norjan puolella, Kastehelmi kertoo ja lisää kolmannen kesän kuluneen pääasiassa aineistojen täydentämiseen.

Kartoitustyö on vaatinut koko linjan läpi kävelemistä. Reservin Mentorien koordinaattorinakin toimivan Kastehelmen mukaan osa paikoista oli vaikeasti saavutettavissa. Hänen arvionsa mukaan reitillä oli alueita, jossa ei juurikaan ole kukaan käynyt toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Iso apu kartoituksessa oli myös Rikkisen tausta. Hän opiskelee Helsingin yliopistolla maantiedettä. Perinteisten ilmakuvien lisäksi kaksikko hyödynsi Maanmittauslaitoksen avointa laserkeilausdataa. 2000-luvulla yleistyneen kaukokartoitusmenetelmän etu perinteisiin ilmakuviin verrattuna on siinä, että laserkeilaus läpäisee kasvillisuutta ja se tuottaa pinnanmuotoja kuvaavaa korkeusdataa.

Kaksikko on kerännyt tutkimusten tuloksia ja kuvasaldoa verkkoon suuremmallekin yleisölle osoitteeseen forgottenfronts.fi sekä Instagram-tilille forgottenfronts. Alueelta on löytynyt kaikkea mielenkiintoista aina virittämättömistä hyppymiinoista ajoneuvojen osiin. Pienten käyttötavaroiden ohella alueelta löytyi erilaisia tykistöasemia ja huoltopaikkoja. Ehkä kaikista mielenkiintoisinta antia ovat olleet kuitenkin olleet aiemmin tuntemattomat vankileirit, joita alueelta löytyi useita.

Lue koko artikkeli Reservilaiset.fi verkkosivuilta

Sturmbock-linja

Sturmbock oli Kaaresuvannossa Käsivarren-Lapin poikki kulkeva saksalaisten vuosina 1942–1944 rakentama puolustusasema. Asema kuului operaatioon, jonka peitenimi oli Operaatio Birke, ja siihen kuului tai oli suunniteltu useita muitakin asemia. Puolustusketjun tarkoitus oli suojata Norjan puolella kulkeva Saksan Ruijan-joukkojen ainoa mahdollinen vetäytymistie etelään. Nimi ”Sturmbock” tarkoittaa saksan kielellä ”muurinmurtajaa”. Asemista poistuttiin vasta asemasotavaiheen jälkeen 10. tammikuuta 1945.

Sturmbockia tiedustelemassa – Forgotten Fronts kotisivut