Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea sodan kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.
Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.
Talvisota jäi maailmansodan erilliseksi sodaksi
Talvisota (1939−40) käytiin toisen maailmansodan aikana ilman että talvisota olisi tullut osaksi maailmansotaa. Talvisota jäi erilliseksi Neuvostoliiton ja Suomen väliseksi sodaksi. Sitä vastoin kesällä 1941 alkanut jatkosota oli osa maailmansotaa. Neuvostoliiton puna-armeija taistelut toisessa maailmansodassa alkoivat Saksan aloitettua 22.6.1941 hyökkäyksensä.
Neuvostoliiton lopulliset päämäärät talvisodassa kävivät selväksi heti sodan alettua. Se perusti valtaamalleen Terijoelle Otto Ville Kuusisen johtaman Suomen kansanhallituksen. Hallituksen pää- ja ulkoministeri Kuusinen oli 1918 siirtynyt Suomesta Neuvosto-Venäjälle ja luonut poliittisen uran Neuvostoliitoksi 1922 muuttuneen valtion kommunistisessa puolueessa.
Iso-Britannia ja Ranska suunnittelivat Suomen auttamista
Talvisodan aikana Suomi sai apua lähinnä Ruotsilta ja Ison-Britannian ja Ranskan muodostamalta liittoutumalta eli länsivalloilta. Ruotsi päätti kuitenkin pysyä virallisesti puolueettomana ja lähetti Suomeen vain vapaaehtoisia. Ruotsi ja muut Pohjoismaat eivät suostuneet suunnitteilla olleisiin länsivaltojen joukkojenkuljetuksiin alueidensa kautta Suomeen.
Lue koko juttu täältä
