Tänään, 4. kesäkuuta 2025, vietämme Puolustusvoimien lippujuhlan päivää
Tänään, 4. kesäkuuta 2025, vietämme Puolustusvoimien lippujuhlan päivää – juhlapäivää, joka kunnioittaa Suomen puolustajia kautta aikojen.
Samalla muistamme syvästi heitä, joille voimme kiittää koko itsenäisyyttämme: sotaveteraaneja.
Vuoden 2025 alussa Suomessa oli jäljellä enää noin 1400 sotaveteraania sekä noin 4000 heidän puolisoaan ja leskeään. Vielä vuonna 2021 veteraaneja oli keskuudessamme 5886 – heistä 2752 miehiä ja 3134 naisia. Vuonna 2020 veteraaneja oli 7836. Vielä 15 vuotta sitten heitä oli noin 40 000.
Sukupolvi, joka kantoi raskaimman taakan, on hiljalleen poistumassa keskuudestamme. On todennäköistä, että vuosina 2026–2027 viimeiset veteraanit jättävät meidät. Mutta he eivät koskaan poistu sydämistämme.
Heidän tekonsa, uhrauksensa ja henkensä perintö ovat ikuinen osa suomalaisuutta. He eivät enää marssi riveissä, mutta heidän äänensä kuuluu hiljaisuudessa – vapaassa maassa, rauhallisessa arjessa, siniristilipun liehuessa kesätuulessa.
Heidän tekonsa, uhrauksensa ja henkensä perintö ovat ikuinen osa suomalaisuutta. He eivät enää marssi riveissä, mutta heidän äänensä kuuluu hiljaisuudessa – vapaassa maassa, rauhallisessa arjessa, siniristilipun liehuessa kesätuulessa.
Kiitos. Emme unohda.
”Käykää tekin nyt hiljaa,
siellä missä kasvaa maa.
Se on heidän, jotka kerran
antoivat kaikkensa, ettei meidän tarvitsisi.”
Tänään, lippujuhlan päivänä, nostamme katseemme ja lippumme – kiitollisina, kunnioittaen, lupauksen antaen:
Me vaalimme rauhaa. Me muistamme teidät. Aina.
4.6. on myös Carl Gustaf Emil Mannerheimin (1867 – 1951) syntymäpäivä. Hän toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.
Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin 1944.
Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Hän erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.
Sotasaavutusten lisäksi Mannerheim muistetaan lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli muun muassa partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.
Mannerheimin arvostus on kasvanut 1970-luvun kriittisyydestä, ja hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä vuonna 2004.
