Pentti löysi salatun isänsä 65-vuotiaana – “Tuntui kuin kivi olisi pudonnut sydämeltä”

Kun Pentti Fleisch oli 18-vuotias, hän sai kuulla elämänsä suurimman salaisuuden: mies, jota hän oli pitänyt isänään, ei ollut hänen biologinen isänsä. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin Pentti löysi oikean isänsä – itävaltalaisen sotilaan, joka oli lähtenyt Suomesta ennen poikansa syntymää.

Salaisuus paljastuu

Pentti muistaa lapsuutensa aikana ihmetelleensä, miksi isä oli usein kylmä ja etäinen. Yhtenä iltana hän avautui tädilleen, joka lopulta kertoi totuuden: Pentin oikea isä oli itävaltalainen sotilas, joka oli palvellut toisen maailmansodan aikana saksalaisten joukossa Suomessa.
Pentti syntyi vuonna 1944, mutta isä oli tuolloin jo poistunut maasta.

– ”Pidin asian pitkään salassa. Yritin etsiä isääni Punaisen Ristin kautta 1970-luvulla, mutta etsintä pysähtyi, kun nimestä puuttui yksi kirjain. Myöhemmin yritin uudelleen, tuloksetta,” Pentti muistelee.

Televisio-ohjelma toi toivon

Vuonna 2010 Pentin tytär ilmoitti isänsä Kadonneen jäljillä -ohjelmaan. Aluksi kuvausryhmä epäröi, oliko isä enää elossa – hänenhän olisi pitänyt olla jo 95-vuotias. Silti päätettiin tehdä taustaselvityksiä.

Pentti sai lopulta yhteyden kirjailijaan, joka tunsi sotahistorian tutkijoita ja neuvoi ottamaan yhteyttä Saksalaisten sotilaiden lapset ry:hyn. Vihdoin etsintä tuotti tulosta: kuvausryhmä lähti Pentin kanssa Innsbruckiin.

Kohtaaminen Alpeilla

Itävallassa jäljet johtivat Bregenziin ja lopulta taloon, jonka omistaja oli sukua etsitylle miehelle – isän serkku. Hän vahvisti, että Pentin isä, Oskar Fleisch, oli yhä elossa ja hyväkuntoinen. Lisäksi Pentti sai kuulla, että hänellä oli kaksi elossa olevaa veljeä ja laaja suku.

– ”Veljeni vaimot sanoivat heti, ettei sukulaisuussuhteesta voi erehtyä. Olen kuulemma isän ilmetty kaksoisolento,” Pentti kertoo hymyillen.

Ensitapaaminen

Pentti sai viimein tavata isänsä. Miehet kättelivät, ja veli esitteli: ”Tässä on sinun poikasi.” Isä ei ollut yllättynyt – äiti oli kertonut hänelle pojasta jo vuosikymmeniä aiemmin.

– ”Itku tuli onnesta. Kun tapasin isäni, tuntui kuin kivi olisi pudonnut sydämeltä. En olisi varmaan koskaan ottanut yhteyttä ilman tytärtäni,” Pentti sanoo hiljaa.

Isä silitteli valokuvaa, jossa Pentti oli vauvana äitinsä sylissä. He puhuivat äidistä, joka oli toiminut tulkkina saksalaisille Petsamossa ja rakastunut nuoreen sotilaaseen ennen tämän lähtöä.

Suku löytyi – ja nimi palasi

Tapaamisen jälkeen Pentti alkoi matkustaa Itävaltaan usein. Hän vei tyttärensä tutustumaan uuteen sukuun, osallistui grillijuhliin ja sai lämpimän vastaanoton. Hän ehti juhlia isänsä 96-vuotispäiviä ennen tämän poismenoa vuonna 2012.

– ”Isä kuoli vanhuuttaan, mutta oli loppuun saakka pirteä ja täysjärkinen,” Pentti kertoo.

Pentti otti isänsä sukunimen – Fleisch – pitkän prosessin jälkeen. Hän on opetellut saksaa ja pitää yhteyttä uusiin sukulaisiinsa sähköpostitse.
Valkoiset Alpit tuntuvat jo kodilta, ja Pentti suunnittelee muuttavansa Itävaltaan eläkepäivillään.

– ”Isäni kotimaa tuntuu nyt myös omalta. Ehkä siellä on minun juureni.”

Artikkeli on alunperin julkaistu MTVn verkkosivuilla vuonna 2013