Kosti Keski-Nummi (1923 – 2018) oli viimeisiä hävittäjä-ässiä – näin suomalaiset taistelivat murskaavaa ylivoimaa vastaan

Kosti Keski-Nummi oli yksi viimeisiä suomalaisia hävittäjä-ässiä. Iltasanomat haastatteli häntä vuonna 2017.

Jatkosodan kiivaimpina hetkinä hän lensi Messerschmitt-hävittäjällä suomalaisten puolustustaistelun etulinjassa – yläilmoissa, joissa vastassa oli kymmenien neuvostokoneiden muodostelmia.

Keski-Nummi palveli Hävittäjälentolaivue 24:ssä, jonka riveissä lensivät myös monet Suomen tunnetuimmat lentäjät, kuten Hasse Wind, 75 ilmavoitolla. Keski-Nummi lensi Windin siipimiehenä – roolissa, joka vaati kylmäpäisyyttä, taitoa ja ehdotonta luottamusta pariin.

Taistelun arki: ei pelolle tilaa

Kesällä 1944 Kannaksen suurhyökkäyksen aikaan Keski-Nummi lensi lähes päivittäin torjunta-, suojaus- ja tiedustelulentoja. Ilmassa kohtasivat suomalaiset ja neuvostolentäjät, ja taistelu alkoi usein sekunneissa. Ylivoima oli jatkuvaa – venäläiskoneita oli usein tuplasti enemmän kuin suomalaisia.

– Ei siellä pelkoa tunnettu. Me oltiin ilmataistelijoita. Meidän piti saada naapuri alas – tai päästä itse pois ilman, että joku lähti perään, Keski-Nummi sanoo.

Venäläiset koneet olivat teknisesti hyviä – kuten La-5 ja Jak-9 – mutta Keski-Nummen mukaan lentäjien taidot vaihtelivat. Monet jättivät itsensä avoimeksi hyökkäyksille, eivät väistäneet tai hajauttaneet muodostelmiaan.

– Me lennettiin erillään ja päästiin taakse. Sieltä pudotettiin, ei koskaan edestä tai sivulta.

Kohti ässän asemaa

Keski-Nummi sai ensimmäisen ilmavoittonsa jo syksyllä 1943 Brewster-hävittäjällä. Keväällä 1944 hän siirtyi Messerschmittin ohjaimiin – koneen, jota hän kuvailee ”huippuluokan sotakoneeksi”.

Kesäkuussa 1944, suurhyökkäyksen keskellä, Keski-Nummi lensi lähes tauotta. Päivä toisensa jälkeen hän osallistui torjuntalentoihin, pudotti viholliskoneita ja suojasi suomalaisia joukkoja ja pommittajia. 20. kesäkuuta, Viipurin kohtalonpäivänä, hän saavutti ensimmäisen varmennetun ilmavoittonsa Messerschmittillä. Pian niitä oli jo viisi – hänestä tuli virallinen hävittäjä-ässä.

Laukaus takaa – ja mahalasku Nuijamaalle

kesäkuuta 1944 Keski-Nummen kone sai osumia taistelussa Lavansaaren yllä. Luodit rikkoivat ohjaamon, siiven ja moottorin. Hän haavoittui päähän, mutta onnistui tuomaan koneensa alas hallitusti pellolle Nuijamaalla. Se oli hänen uransa ainoa mahalasku – ja sekin täysin hallittu.

– Se oli ihan normaali mahalasku pehmeälle pellolle. Ainoa virhe oli, että unohdin kääntää tähtäimen alas ja löin otsani siihen, hän kertoo.

Keski-Nummi menetti tajuntansa ja heräsi myöhemmin Mikkelin sotilassairaalassa – samassa, jossa myös Hasse Wind makasi haavoittuneena. Heidän viimeinen taistelulentonsa oli osunut samalle päivälle. Windin ura päättyi siihen – Keski-Nummi palasi taivaalle vain 17 päivää myöhemmin.

Paluu ilmaan – ja sota jatkuu

Toipumisensa jälkeen Keski-Nummi lensi taas. Hän saattoi pommikoneita Vuosalmen suurtaisteluun ja jatkoi torjuntalentoja niin kauan kuin taisteluja riitti. Koko sodan ajan hän kertyy yhteensä kuusi vahvistettua ilmavoittoa – ja lukuisia taisteluita, joista osa jäi ilman varmaa tulosta.

Muistot kantavat

Kosti  Keski-Nummi eli rauhallista elämää Ilveskodissa Hämeenlinnassa. Hän muisteli sota-aikoja rauhallisesti ja vaatimattomasti, mutta yhä tarkasti. Ilmataistelut eivät jättäneet painajaisia – ne olivat osa tehtävää, jota nuori mies hoiti kypsällä päällä ja terävällä vaistolla.

– Ei siinä mitään vaikeaa ollut. Se oli luonnollista. Me mentiin vaan.

Keski-Nummen elämäntyö on tallennettu Jukka Piipposen kirjoittamaan elämäkertaan Siipimiehenä Kannaksella. Se on kertomus suomalaisesta rohkeudesta, taidosta ja peräänantamattomuudesta – ja yhdestä miehestä, joka lensi suoraa kohti historiaa.

Keski-Nummi menehtyi 95 vuoden iässä 18.8.2018 ja hänet haudattiin 8.9.2018. Ilmavoimat kunnioitti lentäjäveteraanin muistoa Hornet-hävittäjän ylilennolla siunaustilaisuuden aikana Hämeenlinnassa Vuorentaan kappelin yllä.