Stalinilta loppui aika – 86 vuotta talvisodan päättymisestä

Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940. Maaliskuussa 2026 sen päättymisestä tulee kuluneeksi 86 vuotta. Sodan ratkaisu ei ollut pelkästään rintamien tapahtumien tulos – se oli seurausta myös suurvaltapolitiikan äkillisestä muutoksesta. Lopulta rauha oli myös Joseph Stalinin etu.

Sota, jonka piti olla helppo

Kolme kuukautta aiemmin puna-armeija oli lähtenyt sotaan itsevarmana. Neuvostoliitto oli juuri varmistanut asemiaan Euroopassa tekemällä hyökkäämättömyyssopimuksen Adolf Hitlerin kanssa elokuussa 1939. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa Itä-Eurooppa jaettiin etupiireihin.

Stalin halusi minimoida uhat lähestyvässä maailmansodassa. Mahdollisia vihollisia olivat Saksa, Japani ja länsivallat. Jo ennen sodan syttymistä Neuvostoliitto oli kukistanut Japanin joukot Mongolian rajalla. Euroopassa tämä suurvoitto jäi vähälle huomiolle, mutta se vahvisti uskoa puna-armeijan voimaan.

Suomi arvioitiin nopeasti murrettavaksi. Toisin kävi. Pieni maa ei taipunut miesylivoiman edessä, ja puna-armeija kärsi raskaita tappioita. Arviolta noin 100 000 neuvostosotilasta kaatui talvisodassa. Vaikka tappioluvut eivät olleet Stalinin mittakaavassa ratkaisevia, sodan pitkittyminen oli poliittinen ja sotilaallinen ongelma.

Minimitavoitteesta koko Suomeen?

Ennen sotaa Neuvostoliitto vaati Suomelta alueita Karjalan kannakselta ja tukikohtaa Hankoon. Nämä olivat Stalinin minimitavoite. Samalla Neuvostoliitto perusti Terijoelle kilpahallituksen, jota johti Otto Wille Kuusinen. Tämä viittasi siihen, että Moskovassa oli varauduttu myös koko maan haltuunottoon.

Kysymys siitä, halusiko Stalin lopulta koko Suomen, on historiallisesti kiistanalainen – mutta strategisesti vastaus on selvä: jos valloitus olisi onnistunut nopeasti ja vähin kustannuksin, esteitä ei olisi ollut. Suomi sijaitsi Neuvostoliiton turvallisuusvyöhykkeellä ja maailmankartalla, jota Stalin halusi muokata.

Silti rauhassa maaliskuussa 1940 Neuvostoliitto tyytyi osaan tavoitteistaan. Miksi?

Kansainvälinen paine kasvoi

Hyökkäys puolueettomaan pieneen maahan synnytti voimakkaan kansainvälisen reaktion. Ulkomaisia lehtimiehiä saapui Suomeen seuraamaan tapahtumia. Puna-armeijan vaikeudet tulivat näkyviksi koko maailmalle.

Suomi ei jäänyt yksin. Ruotsi lähetti vapaaehtoisia ja aseita. Aseapua saatiin myös Saksasta, marsalkka Hermann Göringin myötävaikutuksella. Ranska toimitti huomattavia määriä sotamateriaalia.

Ranskassa sotahallitusta johti Édouard Daladier, jonka hallitus oli vahvasti antikommunistinen. Ranska vaati Britanniaa mukaan sotilaalliseen väliintuloon. Liittoutuneet suunnittelivat joukkojen lähettämistä Suomeen Norjan ja Ruotsin kautta. Samalla olisi voitu miehittää Ruotsin Kiirunan malmikentät, jotka olivat Saksalle strategisesti tärkeitä.

Helmikuussa 1940 liittoutuneiden ylijohto teki periaatepäätöksen joukkojen lähettämisestä. Maaliskuun puolivälissä ranskalainen alppiprikaati oli jo lähtövalmiudessa Cherbourgissa.

Stalin arvioi riskin uudelleen

Stalin uskoi tiedustelutietoon, jonka mukaan liittoutuneita olisi tulossa Suomeen jopa 50 000 sotilasta. Samalla Neuvostoliiton oli huomioitava uhka etelässä, erityisesti Kaukasian öljykenttien alueella.

Jos sota olisi laajentunut länsivaltojen kanssa, Stalinin liikkumavara olisi kaventunut ratkaisevasti. Hänen strategiansa perustui suurvaltojen keskinäisen epäluottamuksen hyödyntämiseen – siihen, että Saksa ja länsivallat kuluttaisivat toisensa loppuun.

Laajamittainen yhteenotto länsiliittoutuneiden kanssa Suomessa olisi muuttanut koko asetelman. On jopa mahdollista, että Saksa ja Neuvostoliitto olisivat tilapäisesti toimineet samansuuntaisesti estääkseen liittoutuneiden pääsyn Pohjolaan.

Tässä tilanteessa rauha oli Moskovalle järkevä ratkaisu.

Rauhan seuraukset

Suomelle Moskovan rauha merkitsi raskaita alueluovutuksia ja yli 400 000 evakon kohtaloa. Silti maa säilytti itsenäisyytensä ja poliittisen järjestelmänsä.

Jos liittoutuneiden joukot olisivat ehtineet Suomeen ennen rauhaa, maa olisi voinut ajautua osaksi laajenevaa maailmansotaa tavalla, josta irtautuminen olisi ollut mahdotonta. Rauhaa, huonoin ehdoin, pidettiin pienempänä pahana.

Talvisodan päättyminen vaikutti ratkaisevasti tuleviin tapahtumiin. Vuotta myöhemmin Suomi osallistui Saksan rinnalla hyökkäykseen Neuvostoliittoon. Samalla Britannia ja Neuvostoliitto löysivät toisensa liittolaisina.

Käännekohta toisessa maailmansodassa

Talvisota oli paljon enemmän kuin pieni rajakonflikti. Se oli osa suurvaltapolitiikan monimutkaista shakkipeliä. Stalin sai osan tavoitteistaan, mutta joutui luopumaan suuremmasta riskistä.

Lopulta voidaan sanoa, että talvisodassa ei ratkaistu vain Suomen kohtaloa – vaan vaikutettiin koko toisen maailmansodan kulkuun.

Ja ehkä kaikkein ratkaisevinta oli se, että maaliskuussa 1940 Stalinilta yksinkertaisesti loppui aika.

Stalinin tavoite talvisodassa

Stalin ei alun perin julkisesti ilmoittanut haluavansa koko Suomea – mutta:

• Neuvostoliitto perusti heti sodan alussa Terijoen hallituksen, jota johti
  Otto Wille Kuusinen
• Tämä ”Suomen kansanhallitus” oli tarkoitettu korvaamaan laillinen hallitus Helsingissä.
• Jos puna-armeija olisi edennyt nopeasti Helsinkiin, Kuusisen hallitus olisi nostettu valtaan.

Tämä kertoo selvästi, että Neuvostoliitolla oli valmius miehittää koko maa.

Todennäköisin skenaario: Suomen neuvostotasavalta

Jos Suomi olisi valloitettu nopeasti, vaihtoehdot olisivat todennäköisesti olleet:

Liittäminen Neuvostoliittoon – Suomesta olisi voitu tehdä samanlainen neuvostotasavalta kuin Baltian maista vuonna 1940:

• Viro
• Latvia
• Liettua

Nämä liitettiin virallisesti Neuvostoliittoon, mutta todellisuudessa kyse oli miehityksestä.

Satelliittivaltio – Tai Suomesta olisi tehty nimellinen kansandemokratia, täysin Moskovan ohjauksessa

Baltian maiden kohtalo 1940–41 antaa viitteitä:

• Massakarkotuksia Siperiaan
• Poliittisen eliitin vangitsemisia
• Pakkokollektivisointi
• Armeijan sulauttaminen puna-armeijaan

On vaikea kuvitella, että Suomi olisi säästynyt tältä.

Olisivatko suomalaiset ”venäjän alla”?

Jos valloitus olisi onnistunut:

• Suomi ei olisi säilynyt itsenäisenä.
• Poliittinen johto olisi vaihdettu.
• Kansallinen eliitti olisi todennäköisesti puhdistettu.
• Talous olisi sosialisoitu.
• Osa väestöstä olisi todennäköisesti karkotettu.

Suomi olisi todennäköisesti ollut:

• joko Neuvostoliiton tasavalta
• tai Itä-Euroopan kaltainen kommunistivaltio

Mutta itsenäinen länsimainen demokratia se ei olisi ollut.

Mielenkiintoinen sivuvaikutus

Jos Suomi olisi vallattu 1940:

• Jatkosotaa ei olisi tullut
• Saksa ei olisi käyttänyt Suomea hyökkäysalueena 1941
• Pohjoisen rintaman asetelma olisi muuttunut
• Ehkä koko toisen maailmansodan dynamiikka olisi ollut erilainen

Yhteenveto

Kyllä – erittäin todennäköisesti suomalaiset olisivat joutuneet Neuvostoliiton alaisuuteen, jos:

• puna-armeija olisi nopeasti murskannut vastarinnan
• länsivaltojen uhkaa ei olisi ollut
• rauhaa ei olisi tehty maaliskuussa 1940

Talvisodan sitkeä puolustus ei vain säästänyt aluetta – se todennäköisesti säästi Suomen poliittisen järjestelmän ja yhteiskuntamallin.