Saksalaissotilaiden hautausmaalla Rovaniemen Norvajärvellä lepää 2683 kaatunutta
Syyskuun 22. päivänä 1940 sakalaisten sotajoukkoja marssi täyspakkauksissa Vaasan kaupungin läpi. Ne olivat osa joukko-osastoja, jotka olivat edellisenä iltana nousseet maihin sekä Vaasassa että Oulussa.
Toisen maailmansodan aikana saksalaisia sotilaita kuoli Suomen rintamilla noin 15 000. Heistä reilut 2500 lepää Rovaniemen Norvajärvellä.
Arki Suomen Lapissa oli toisen maailmansodan aikana hyvin saksalaispainotteista, sillä pohjoiseen Suomeen siirrettiin jatkosodan aikana reilut 200 000 saksalaissotilasta. Jatkosodan jälkeen saksalaisten sotataival Suomessa jatkui vielä suomalaisia vastaan käydyssä Lapin sodassa.
Noin viiden vuoden aikana saksalaissotilaita kuoli Suomen rintamilla kaikkiaan noin 15 000. Vainajista suurin osa on haudattu nykyisen Venäjän alueille, sillä Suomen luovuttamien Petsamon ja Sallan alueille jäi noin 8000 saksalaissotilaan haudat.
Jatkosodan aikana Suomen rinnalla taistelleita saksalaissotilaita saatettiin haudata myös suomalaisten sankarihautojen läheisyyteen, mutta saksalaisia vastaan käyty Lapin sota muutti asenneilmapiiriä sen verran, että saksalaissotilaiden hautoja siirrettiin sotien syrjempään sijaintiin, jotka jäivät joskus jopa täysin unohduksiin.
Pari vuosikymmentä sotien päättymisen jälkeen arvet alkoivat olla sen verran parantuneita, että saksalaissotilaiden hautoja haluttiin alkaa keskittämään omille hautausmaille. Vuosien 1952-1959 välillä Suomen rajojen sisäpuolelle kenttähaudattuja saksalaisia koottiin kahdelle hautausmaalle, Vantaan Honkanummeen ja Rovaniemen Norvajärvelle. Jako kahden hautausmaan välillä oli selkeä: Norvajärvelle päätyivät pohjoisessa ja Honkanummelle etelässä kaatuneet saksalaiset.
Norvajärven hautausmaan historia
Norvajärven hautausmaan historia alkaa vuodesta 1959, jolloin Suomen valtio luovutti saksalaisen Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -järjestön käyttöön 1,6 hehtaarin maa-alueen Rovaniemen pohjoispuolelta, Norvajärven rannasta. Volksbund on hoitanut vuodesta 1919 alkaen saksalaisia sotilashautausmaita kaikkialla maailmassa, joten Suomi oli loogista jatkumoa tälle perinteelle.
Volksbundilla oli muutamia vaatimuksia maa-alueelle. Alueen tuli sijaita vesistön ääressä kukkulaisella paikalla, jossa puusto olisi lähinnä havupuita. Sijainnin tulisi olla rauhallinen, mutta silti asutuksen tuntumassa. Rovaniemen keskustasta 18 kilometrin päässä sijaitseva Norvajärven Ahvenniemi täytti annetut ehdot.
Lue koko artikkeli Moottori.fi verkkosivuilta
