Saksalainen ampui ja Risto, 19, joutui sotavangiksi – Vuonna 1944-45 nuorilla miehillä oli kova vastuu
Sotilaita lastataan laivaan Oulun satamassa ennen Tornion valtausta 1944 (Kuva: SA-kuva)
Lapin sodan raskain taakka Lapin sodassa jäi nuorille asevelvollisille. Suomen kotiutettua joukkonsa välirauhansopimuksen mukaisesti marraskuun alussa 1944 palvelukseen jäivät ainoastaan vuosina 1924 ja 1925 syntyneet ikäluokat. Lapin sotaa onkin kutsuttu ”Lasten ristiretkeksi” tai ”Nuorukaisten sodaksi”.
Kun jatkosodan käyneet vanhemmat ikäluokat kotiutettiin, rajasi Neuvostoliiton valvontakomissio myös Lapin sodassa johtajina jatkavien upseerien määrää.
Sodan viime vaiheessa marraskuusta 1944 kevääseen 1945 Käsivarren alueelle jäi vain noin 600 suomalaista sotilasta. Syksyllä 1944 heitä oli ollut Lapissa enimmillään jopa 75 000.
Vastassa ylioima
Kun kaikki reservi- ja kadettiupseerit kotiutettiin marraskuun alussa 1944, joutuivat hädin tuskin täysi-ikäiset varusmiesalikersantit kovaan paikkaan ja joukkueenjohtajiksi. Käytännössä he siis vastasivat huomattavasti enemmän sotakokemusta saaneiden luutnantin arvoisten upseerien tehtävistä.
Esimerkiksi Käsivarren asemasodassa Kaaresuvannon Sturmbock-puolustusasemassa oli noin 15 000 saksalaista sotilasta. Saksalaiset irtautuivat Sturmbock-asemasta 12. tammikuuta 1945 hävitettyään ja miinoitettuaan aseman parhaansa mukaan.
Yksi Käsivarren sodassa kovaan paikkaan joutuneista nuorukaisista oli Lammilla asuva, nyt 94-vuotias Risto Matoniemi. Lapin sodan lopulla maalis-huhtikuun vaihteessa 1945 hän haavoittui ja joutui saksalaisten vangiksi Kilpisjärvellä.
– Jouduin saksalaisten vankileirille Norjan Narvikiin. Kotiuduin sieltä vasta kesällä 1945, kun sotatoimet Suomen puolella Saksaa vastaan päättyivät Lapissa jo 27. huhtikuuta 1945. Kotimatka kulki Ruotsin kautta Tornioon ja sieltä Hankoon, missä jouduin olemaan karanteenissa joitakin viikkoja, Matoniemi muistelee…
Lue koko artikkeli Iltalehden (julkaistu 12.4.2020) verkkosivuilta
