Moskovan välirauha solmittiin 80 vuotta sitten

Suomen, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian välillä allekirjoitettin 19.9.1944 jatkosodan päättänyt aseleposopimus.

Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat jatkosodan päättäneen erillisrauhan tai aselevon Moskovassa 19.9.1944. Kolmas sopimuksen osapuoli oli Neuvostoliiton liittolaisena myös Suomelle sodan julistanut Iso-Britannia.

Moskovan välirauha oli periaatteellisella tasolla vain aseleposopimus ja siksi välirauha, koska se oli jo alun pitäen määrä korvata toisen maailmansodan päättymisen jälkeen laajemmalla liittoutuneiden ja näiden vihollisten välisellä rauhansopimuksella, jollainen solmittiinkin kolme vuotta myöhemmin Pariisissa.

Moskovan välirauhan ehdot muistuttivat talvisodan päättäneen Moskovan rauhan 1940 ehtoja, mutta Suomen piti tehdä nyt alueluovutuksia Karjalankannaksen, Suomenlahden ulkosaarten ja Sallan-Kuusamon alueen lisäksi Petsamossa. Lisäksi Hangon vuokra-alueen sijasta Neuvostoliitto vaati itselleen Porkkalan vuokra-alueen 50 vuodeksi.

Suomen maksettavaksi tulivat myös sotakorvaukset, ja Suomi sitoutui lakkauttamaan suuren määrän fasistisiksi määriteltyjä järjestöjä sekä sallimaan kommunistien toiminnan ja tekemään yhteistyötä voittajavaltojen kanssa sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä muutamien muiden ehtojen lisäksi. Hyvin merkittävää oli myös Suomen sitoutuminen maassa olevien saksalaisjoukkojen karkottamiseen, mikä johti syksyllä 1944 Lapin sotaan.

Moskovan välirauhaa 1944 ei pidä sekoittaa talvisodan maaliskuussa 1940 päättäneeseen Moskovan rauhaan, joka toisin kuin välirauha syyskuussa 1944 oli pysyväisluonteinen rauhansopimus eikä vain tilapäiseksi tarkoitettu aselepo.