Evakkojen päivä 20.4. muistuttaa sitkeydestä ja yhteisestä vastuusta

Maanantaina 20. huhtikuuta Suomessa liputetaan evakkojen kunniaksi. Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa: liput nostetaan salkoon aamulla kello kahdeksan ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Päivä on omistettu muistolle niistä sadoistatuhansista suomalaisista, jotka joutuivat jättämään kotinsa sodan vuoksi.

Satojatuhansia joutui jättämään kotinsa

Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti laajoja alueita, ja niiden seurauksena noin 440 000 ihmistä evakuoitiin pysyvästi. Lisäksi lähes 200 000 ihmistä joutui siirtymään väliaikaisesti. Yhteensä evakuoidut muodostivat noin 11 prosenttia koko Suomen väestöstä – luku, joka kertoo tapahtuman valtavasta mittakaavasta.

Evakuointi ei koskettanut vain yksittäisiä perheitä, vaan koko kansakuntaa. Ihmiset lähtivät kodeistaan kiireellä, usein vain välttämättömät tavarat mukanaan. Matkat uusiin sijoituspaikkoihin tehtiin junilla, hevoskyydeillä ja jopa jalan.

Lyhyt paluu ja lopullinen lähtö

Jatkosodan aikana osa evakoista pääsi palaamaan takaisin kotiseuduilleen, kun Suomi valtasi menetettyjä alueita takaisin. Paluu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Sodan päättyessä Suomi joutui luovuttamaan alueet uudelleen Neuvostoliitolle, ja evakot joutuivat lähtemään toistamiseen – tällä kertaa lopullisesti.

Luovutettuihin alueisiin kuuluivat muun muassa Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Salla ja Petsamo sekä useita Suomenlahden saaria. Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Porkkalan alueen Neuvostoliitolle pitkäksi ajaksi.

Uusi alku toisten nurkissa

Suomalainen tapa hoitaa evakuointi oli poikkeuksellinen. Evakkoja ei sijoitettu pakolaisleireille, vaan heidät asutettiin ympäri maata muiden suomalaisten koteihin. Tämä loi pohjan yhteisvastuulle ja auttoi evakkoja sopeutumaan uuteen elämään.

Sodan jälkeen evakoiden asuttamista tuettiin lainsäädännöllä, ja heille tarjottiin maata sekä mahdollisuuksia rakentaa uusi elämä omalla työllään. Vaikka ratkaisut herättivät ajoittain kritiikkiä, kokonaisuudessaan asuttaminen onnistui hyvin.

Lapin sodan jäljet

Oman lukunsa muodostaa Lapin sodan evakuointi. Pohjois-Suomesta ihmiset pakenivat Pohjanmaalle ja Ruotsiin. Palatessaan he kohtasivat karun todellisuuden: vetäytyvät saksalaisjoukot olivat polttaneet laajoja alueita, ja edessä oli jälleenrakennus lähes tyhjästä.

Evakot osana Suomen rakentamista

Erityisesti karjalaiset evakot ja heidän jälkeläisensä ovat olleet merkittävässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä. Heidän mukanaan levisivät vahva yhteisöllisyys, avoimuus ja elämänmyönteisyys, jotka auttoivat selviytymään vaikeista vuosista.

Sisäministeri Mari Rantanen korostaa evakkojen merkitystä:

Evakkojen päivä muistuttaa siitä, miten sitkeys ja toivo voivat synnyttää uutta elinvoimaa koko yhteiskunnalle.

Liputuspäivän tausta

Evakkojen liputuspäivä 20. huhtikuuta on valittu Karjalan liitton perustamispäivän mukaan. Liitto perustettiin vuonna 1940 ajamaan evakkojen asiaa ja ylläpitämään karjalaista kulttuuriperintöä.