Jatkosodan taustalla olivat Suomen pelko Neuvostoliiton hyökkäyksestä, Saksan intressit hyökätä Neuvostoliittoon sekä Suomen aluemenetykset vuode 1940 Moskovan rauhassa. Saksalle oli myös olennaista varmistaa Petsamosta saatava nikkeli, joka oli tärkeää sen sotateollisuudelle. Suomen kannalta sodassa oli kyse ennaltaehkäisevästä iskusta.
Suomi julisti sodan Neuvostoliitolle 26.6.1941. Jatkosodan ensimmäiset kuukaudet olivat Suomen hyökkäyssotaa, joka käynnistyi yleishyökkäyksellä Laatokan Karjalassa. Suomalaisia vastassa olleet neuvostojoukot olivat pääosin heikompia kuin suolaiset joukot Jääkärit etenivät nopeasti ja henki oli korkealla. Vanhan rajan ylitys herätti ristiriitaisia tunteita. Hyökkäysvaiheen viimeisissä taisteluissa joulukuussa joukkojen moraali oli jo alhossa.
Neuvostoliitto alotti pommitukset
Sota käynnistyi Neuvostoliiton Suomeen 15 paikkakunnalle suuntaamilla pommituksilla 25.6. Niiden jälkeen Suomi katsoi olevansa jälleen sodassa itänaapuriaan vastaan. Sota julistettiin 26.6.
Voidaan kysyä, miksi Neuvostoliitto pommitti Suomea ja antoi näin hyökkäyksen avaimet Suomen sodanjohdon käsiin. Varmaan vastausta kysymykseen ei voida antaa, mutta Stalin ei liene luottanut Suomen vakuutteluihin puoluettomuudesta. Todennäköisesti Neuvostoliitto oli jo mielestään sodassa Suomen kanssa ryhtyessään laajoihin pommituksiin.
