Salpalinna – Jättiurakka Suomen suojelemiseksi

80 vuotta sitten Suomi oli kovia kokenut maa. Talvisota oli päättynyt ja takana raskaat alueluovutukset Neuvostoliitolle. Pelkona oli, että puna-armeija hyökkäisi uudelleen ja valtaisi Suomen. Alkoi kautta aikain Suomen historian suurin rakennusurakka.

Maamme halki alettiin rakentaa keväällä 1940 valtavaa linnoitus- ja puolustusketjua, jotta Neuvostoliiton mahdolliset hyökkäykset saataisiin torjuttua.

Joensuun Marjalassa sijaitseva teräsbetoninen 45 mm:n panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu. Kuva: Helena Ranta

Valtavaa estettä tuli rakentamaan 35 000 suomalaista miestä ja 2 000 naista, jotka nopeasti tekivät käsittämättömän ison työn. Metsiin rakennettiin satoja korsuja, tykkitulen kestäviä bunkkereita, asuintiloja, tulvitusjärjestelmiä ja yhdyshautoja. Pitkin Salpalinjaa louhittiin panssarivaunujen esteeksi yli 400 000 ihmisen kokoista kiviestettä.

Salpalinja ei kuitenkaan kokonaan syntynyt isänmaallisessa hurmoshengessä. Työmailla meno yltyi välillä riehakkaaksi: esimiehet joutuivat puuttumaan työmiesten juopotteluun, uhkapelaamiseen ja laiskotteluun.

Salpalinja oli kuitenkin 1940-luvun Suomelle merkittävä puolustuslinnoitus, mutta se oli myös tärkeä elannon tuoja tuhansille talvisodan kokeneille miehille ja heidän perheilleen.

Lähde nyt ainutlaatuiselle matkalle halki Suomen. Koe talvisodan jälkeinen valtiomme, joka yritti kaikin keinoin pitää kiinni itsenäisyydestään.

Tutustu tästä (YLE.fi)