Mika Kuljun matkassa – Kemin kaupungintalon sisukas tarina

52 metriä korkea kaupungintalo oli tärkeässä roolissa Lapin sodassa Kemin taisteluissa 7.–8. lokakuuta 1944. Rakennus antoi saksalaissotilaille strategisen etulyöntiaseman.

–Saksalaiset valvoivat kaupunkia ja johtivat tykistöä tuolta ylhäältä. Saksalaisten viholliset eli suomalaiset tulivat kaukaa metsistä. Kaupungintalon katolta nähtiin kaikki liikkeet, joita suomalaiset tekivät eri tilanteissa, Kulju sanoo ja osoittaa rakennuksen ylintä kerrosta.

Suomalaisten lähestyessä saksalaisten oli lopulta hylättävä kaupungintalo. Strategisesti merkittävää tukikohtaa ei kuitenkaan haluttu antaa suomalaisten käyttöön.

–Sen jälkeen, kun saksalaiset jättivät kaupungintalon vetäytyessään pohjoiseen, olisi rakennus ollut suomalaisille vastaavasti aivan uskomaton paikka tarkkailla korkeuksista, että missä kohtaa saksalaiset ovat menossa, torniolaiskirjailija kuvaa sodan tapahtumia.

Kuljun mukaan ennen lähtöään saksalaissotilaat halusivatkin turvata pakomatkansa räjäyttämällä kaupungintalon maan tasalle.

–Saksalaiset halusivat räjäyttää rakennuksen, jotta tätä ei mahdollisesti pystyttäisi käyttämään vastaavaan tarkoitukseen, eli tykistön tulen johtamiseen.

Kemissä taisteltiin 7.–8. lokakuuta 1944, jolloin kaupungintalo sitten räjähti

Joidenkin tarinoiden mukaan seitsemännen päivän iltana, joidenkin mukaan tätä seuranneena aamuna.

Jalkaväki asemissa Kemin ulkopuolella 7. lokakuuta 1944. Maamerkkinä kohoaa Kemin kaupungintalo. (Kuva: SA-kuva)

Saksalaiset asettivat räjähdyspanokset rakennuksen alimpiin kerroksiin, mutta heidän ihmetyksekseen rakennus ei sortunutkaan räjäytyksessä. Kuljun mukaan Kemin kaupungintalo on eräänlainen ihme.

–Saksalaisilla ei ollut kenties tiedossa sitä, että ylimpien kerrosten vesisäiliö oli tyhjennetty. Rakennuksen painokuorma oli siis huomattavasti pienempi kuin normaalisti, Kulju kertoo.

Syitä talon vahvuuteen löytyi tyhjien vesisäiliöiden lisäksi myös suomalaisesta rakentamisesta.

–Rakennusvaiheessa ei ollut säästelty raudoituksessa, joten rakennuksen raudoitukset olivat järkyttävän vahvat. Samaten hissikuilun rakenne oli tämän talon tuuriksi niin teräksisen vahva, että se kesti räjähdysyrityksen.

Näkymä Kaupungintalon katolta sisäsatamaan päin. Kaupunki on hyvin säilynyt. – KIM BORG
Kemi 1944.10.13

Kemin kaupungintal, jonka saksalaiset räjäyttivät. Panostus ei kuitenkaan ollut riittävä, vaan talo jäi merkillisellä tavalla ikään kuin ilmaan. Talossa sijaitsee kaupungin vesijohtolaitoksen vesisäiliö, johon johtava putkisto vioittui räjähdyksessä. Kaupungintalo tullaan korjaamaan siten, että kolme alinta kerrosta rakennetaan uudestaan. Ylemmissäkin kerroksissa on suoritettava korjaustöitä. Sunnuntaina 8.10.1944 iltapäivällä insinööri Pekkala ja rakennusmestari Pouttu kävivät nos

Kaupungintalon alakerta räjäytyksen jälkeen. Taitamattoman panostuksen johdosta ei rakennus kaatunut, vaan jäi korjauskelpoisena pystyyn. Oikealla ehjäksi jääneitä pilareita. (1944-10-13 SA-kuva)

Sot.virk. Määttä haastattelemassa Kemin kaupunginjohtaja tuomari Olli Nylanderia Kemin räjäytetyn kaupungintalon luona. (1944-10-15 SA-kuva)

Saksalaisten tuhoama Kemin sisäsatama. Satamalaituriin oli asetettu lukuisia suuria lentopommeja, jotka räjähdettyään rikkoivat asemalaiturin vanhalta osaltaan käyttökelvottomaksi ja samalla tuhoutui myöskin varastorakennus laiturin keskiosassa.Lue koko artikkeli Kotikulmilta lehden sivuilta