Suomalaiset laskivat aseet, mutta neuvostoliittolaisten puolelta tulitus jatkui – kymmeniä suomalaisia kuoli sodan viimeisinä päivinä

Jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 77 vuotta. Suomalaisten aseet olivat vaienneet jo 4.9., mutta Neuvostoliitto aloitti rauhan vasta vuorokautta myöhemmin.

Suomi ja Neuvostoliitto sopivat aselevon alkamisesta syyskuussa 1944. Jatkosota oli kestänyt yli kolme vuotta, ja varsinkin kesä 1944 oli ollut molemmille osapuolille hyvin raskas. Suomi oli pysäyttänyt suurhyökkäyksen Kannaksella, Laatokan Karjalassa ja pohjoisemmilla rintamilla, mutta tappiot olivat olleet kovat. Niin myös hyökkääjällä, joka keskitti joukkojaan itärintamalle Saksaa vastaan kiirehtiessään Berliiniin.

Sotatoimet päättyivät 4.9.1944, Suomen puolella aseet vaikenivat aamulla 4.9.1944. Neuvostoliiton puolelta tulitus jatkui kuitenkin vielä vuorokauden. Miksi näin kävi – selityksiä on yritetty saada esimerkiksi myöhästyneistä käskyistä ja erilaisista kellonaikojen tulkinnoista. Yhtä kaikki sodan viimeisinä päivinä kaatui vielä useita suomalaisia, kun asemiin tuli koviakin kranaattikeskityksiä. Sodissa kaatuneiden tietokannan mukaan 44 suomalaista sotilasta kuoli 4.9–5.9.1944. Mukana luvussa on myös kenttäsairaaloissa kuolleita, ei pelkästään etulinjassa kaatuneita.

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhansopimuksen Moskovassa 19.9.1944. Rauhanehdot olivat raskaat. Sopimus pohjautui talvisodan rauhansopimukseen, mikä lisäksi Suomi menetti Petsamon, Neuvostoliitto sai vuokrata Porkkalan ja Suomi joutui maksamaan sotakorvaukset. Jatkosodan loppu käytännössä sammutti myös Suur-Suomi-aatteen, koska sen toteuttamiselle ei enää ollut poliittisia eikä sotilaallisia edellytyksiä. Neuvostoliitto oli voittanut sodan ja laatinut Suomelle ankarat rauhanehdot, jossa muun muassa Suomen alue entisestään pieneni.