Ikonisesta aseesta tuli talvisodan legenda vasta rintamasotilaiden oivalluksesta
Uuden kirjan mukaan Puolustusvoimat ei tajunnut Suomi-konepistoolin oikeaa käyttöä ja merkitystä.
SUOMI-KONEPISTOOLI nousi legendaariseksi aseeksi talvisodassa vastoin kaikkia odotuksia ja suunnitelmia, paljastuu Maanpuolustuskorkeakoulun torstaina julkaisemasta uudesta kirjassa. Puolustusvoimat ei ollut tajunnut ennen talvisotaa, kuinka hyödyllinen ase konepistooli oli Suomen metsäisessä maastossa.
Kaiken lisäksi valtio eli puolustusministeriö teki ennen sotia karkean virheen, kun se päästi huippuluokan aseen patentin ja kaikki oikeudet käsistään yksityiselle yhtiölle. Tiedot ilmenevät Maanpuolustuskorkeakoulun (Mpkk) julkaisemasta kirjasta Puolustusvoimien kokeilutoiminta vuosina 1918–1939. Suomen sotahistorian apulaisprofessorin Mikko Karjalaisen toimittamassa kirjassa käydään läpi Puolustusvoimien kokeilutoiminnan historiallisia juuria.
KONEPISTOOLISTA kehittyi toisen maailmasodan aikana sen tunnusomaisin yksittäistaistelijan ase. Eri maiden armeijoilla oli omat konepistoolinsa, joiden nimet tunnistetaan yhä tänäkin päivänä, vaikka kyseiset aseet ovat jääneet pois käytöstä jo vuosikymmeniä sitten.
Briteillä oli Sten, neuvostoliittolaisilla PPŠ, saksalaisilla MP-40 eli Korkeajännitys-sarjakuvista tuttu ”Schmeisser” ja amerikkalaisilla M3 eli ”Grease gun”. Suomalaisilla oli Suomi-konepistooli, ”Tikkakosken ompelukone”, jonka mainetta lisäsi sotien jälkeen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Antti Rokka:
”Täs on täyvet lippaat. Sikäls ko mie ompelen ne tyhjäks, sikäls sie täytät ne. Mut pane ain täysinäine täysinäisii läjjää etteivät sekahu”, neuvoi Rokka Lampista kirjan kuuluisimmassa konepistoolikohtauksessa, jossa kaksikko tuhoaa monikymmenpäisen vihollisosaston. ”Oo ihan rauhalline. Niin miekii oon. Meil ei täs oo hättää. Nuohaa ne koht ovat kovil eikä myö.”
SOTAMUSEON entinen johtaja Markku Palokangas on kirjoittanut uutuuskirjaan artikkelin Suomi-konepistoolin kehittämisestä. Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa sotasaalisaseiden merkityksestä Suomen maanpuolustuksessa.
”Suomi-konepistooli teki kovaa maailmanhistoriaa, kun ajatellaan, että konepistooli oli sitä ennen pelkkä miliisiase”, Palokangas sanoo.
Suomessa oli talvisodan syttyessä noin 4 200 konepistoolia, joista suurin osa oli Suomi-konepistooleja.
”Samaan aikaan koko Neuvostoliitossa oli valmistettu vain 4 000 konepistoolia. Se ei kuulunut Puna-armeijan aseistukseen ollenkaan. Se ei ollut nimikkeenäkään, eikä sille annettu koulutusta. Se oli NKVD-joukoille tilattu sarja, joka oli jaettu ylimmälle poliittiselle päällystölle.”
Palokangas kirjoittaa, kuinka Suomen puolustushallinto ei ollut kiinnostunut asesuunnittelija Aimo Lahden aseesta, joten hän kumppaneineen myi aseeseen liittyvät patentit ja oikeudet Tikkakoski-yhtiölle.
Suomi-konepistoolia kehitettiin Tikkakoskella, ja siitä tuli yhtiön menestystuote kotimaassa ja maailmalla.
Lue koko artikkeli (Pitää olla tilaaja, mahdollista saada 2 viikon ilmainen lukuoikeus)
Jarmo Huhtanen / Helsingin Sanomat
