Päämajan muutto Mikkeliin
Marraskuun 30. päivänä 1939 alkanut talvisota merkitsi Mikkelille keskeistä asemaa, kun Suomen armeijan päämaja siirrettiin sinne 3.12.
Mikkeli sopi sodan johdon kokonaisstrategian kannalta mainiosti johtokaupungiksi. Mikkeliä puolustivat monet seikat pahinta kilpakumppania Pieksämäkeä vastaan: se oli sisämaassa tarpeeksi kaukana varsinaisesta rintamalinjasta; sillä oli suhteellisen hyvät viestiyhteydet; majoitusmahdollisuudet olivat Mikkelissä hyvät; siellä oli mahdollisuus suojattuun, rauhalliseen ja jatkuvaan työskentelyyn; kaupungin keskustassa ja etelälaidalla sijaitsivat kalliot, joihin oli mahdollista louhia suojat. Puolustusneuvoston puheenjohtaja, marsalkka Mannerheim päättikin esittelyssä 17.7.1939, että päämaja sijoitettaisiin Mikkeliin mahdollisen sodan syttyessä.
Ylipäällikkö Mannerheim asettui lähimpien upseeriensa kanssa yläkansakoululle koko Keskuskansakoulun ollessa päämajan käytössä. Päämajan monenlaiset osastot eivät kuitenkaan mahtuneet Keskuskansakoululle, vaan eri osastoja ja toimistoja oli sijoitettava eri puolille Mikkeliä ja sen ympäristöä. Hotelli Seurahuone otettiin jälleen ylipäällikön ja muiden upseerien käyttöön majoitustiloiksi.
Loppiaisaaton 5.1.1940 pommituksen johdosta ylipäällikkö lähimpine miehineen muutti Otavaan, jonka kansanopiston kivirakennuksessa oli hänen työhuoneensa 5.1.-5.3.1940. Myös useimmat muut päämajan tärkeimmistä osastoista toimivat Otavan opiston suojissa. Mikkeliä pommitettiin taas 5.3.1940 ja osa pommeista putosi Otavaan maanviljelyskoulun pelloille. Tämän seurauksena päämajan korkein johto siirtyi talvisodan loppuajaksi Otavasta Juvan Kuosmalaan Miller-suvun omistamaan Inkilän kartanoon. Päämaja siirrettiin talvisodan päätyttyä takaisin Helsinkiin 27.3.1940.
