Talvisota yllätti Kotkan torstaiaamuna 30.11.1939
Hieman yhden jälkeen iltapäivällä isä käveli kammariin. Sitten kammari katosi. 37-vuotiaasta työmies Toivo Ripatista oli tullut pommitusten ensimmäinen uhri paikkakunnalla.
11-vuotias Heikki oli menettänyt isänsä. Äidin käskystä hän säntäsi 2-vuotiaan pikkuveljensä Arvon kanssa suojaan naapurin kellariin.
Sieltä turvaa haki myös toinen naapuri, joka toi sylissään haavoittuneen kaksivuotiaan. Sirpaleesta osuman saanut Pertti Tarkiainen menehtyi vammoihinsa.
Äiti haki pojat kellarista, ja perhe lähti soutamaan pakoon Tiutisesta. Silloin he huomasivat, että Arvo oli haavoittunut reiteen. Onneksi vamma ei ollut vakava. Pommikoneiden ampujat tulittivat vielä pakenevia veneitä osumatta kehenkään.
Tiutisen eteläpään pommituksessa 30.11.1939 kuoli kaksi ja haavoittui neljä asukasta, yhdeksän taloa tuhoutui. Suomi oli valmistautunut sotaan kaksi kuukautta. Miksi perheet olivat vielä kodeissaan?
Lokakuun 14. päivänä 1939 Eteenpäin-lehdessä oli merkillinen pikku-uutinen. Kahdella virkkeellä kerrottiin, että Kotkan koulut olivat sulkeneet ovensa. Syyksi ilmoitettiin suurimman osan lapsista siirtyneen maaseudulle.
Läänin väestönsuojelupäällikkö oli kehottanut väkeä poistumaan kaupungista, mutta julkisuudessa siitä ei voinut puhua. Yli puolet asukkaista noudatti kehotusta ja lähti Kymiin, Pyhtäälle ja Vehkalahdelle.
Sota ei kuitenkaan alkanut, ja vähitellen väki alkoi valua takaisin koteihinsa, osin kouluviranomaisten ja sisäministeri Urho Kekkosen kannustamina. Marraskuun loppupuolella kaikki koulut pyörivät taas normaalisti, ja torstaina 30. päivä lähes kaikki pois lähteneet olivat palanneet.
Torstaiaamun lehdessä ei sodasta ollut tietoakaan. Lehti ilmoitti tanssiaisista, elokuvanäytöksistä, uutisissa varoiteltiin Neuvostoliiton propagandasta. Uhkaavinta oli pastori T. Seljavaaran ilmoitus luennosta, jonka aiheena oli ”Maailmantapahtumien ääriviivat ennen kuin Kristus saapuu”. Lehti ei kerro, peruttiinko luento odottamattoman sodan vuoksi.
Talvisodan ensimmäinen pommitus yllätti myös ilmapuolustuksen. Kun Ulko–Tammion ilmavalvonta varoitti Kotkaa lähestyvistä pommikoneista, sanoman vastaanottanut luutnantti ei uskonut. Ilmahälytys annettiin vasta, kun ensimmäiset pommit olivat pudonneet Rautatienkadulle. Pommit katkoivat vesijohdon ja tuhosivat kaapelivaraston, mutta asukkaat selvisivät säikähdyksellä.
Kun pommikoneiden moottoreiden jylinä alkoi kuulua, asukkaat kerääntyivät ulkosalle katselemaan. Väestönsuojelijoilla oli täysi työ saada uteliaat kaduilta ja tehtaiden katoilta pommisuojiin. Sodan alkaessa kotkalaisten uteliaisuus voitti pelon.
Kun pommit oli pudotettu, silminnäkijöiden mukaan keskiraskaiden SB-2 -pommikoneiden konekivääriampujat tulittivat silmittömästi kaupunkiin. Tulitus ei osunut asukkaisiin.
Kotkassa ei ollut juuri ilmatorjuntaa talvisodan alussa. Kaupungissa oli vain yksi it-jaos, joka oli varustettu kahdella 20-millisellä tykillä, jotka olivat auttamattomasti liian kevyitä kaupungin turvaamiseen. Kotkaan sattunut tykkivene Karjala oli varustettu kahdella 75 millimetrin tykillä ja ilmatorjuntakonekiväärein. Se oli kaupungin paras ilmatorjunta-ase sodan ensimmäisenä päivänä.
Lähteet: Viljo Ripatin teos Kotkan kolme sotaa, Heikki Ripatin haastattelu Kotkan Sanomissa 29.10.1989, Eteenpäin-lehden numerot syksyltä 1939, Jyrki Laukkanen
Kotkan pommituksilla 46 uhria
- Talvisota alkoi varhain aamulla 30.11.1939, kun puna-armeija hyökkäsi suomalaisten asemiin Kannaksella.
- Päivän mittaan Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomenlahden asutuskeskuksia.
- Talvisodan aikana Kotkaa pommitettiin 18 kertaa. Kaupungin pommituksissa kuoli 7 henkilöä. Lisäksi jäänmurtaja Tarmon pommituksessa kuoli 39.
- Taloudellisesti suurin isku osui Norjan sahalle, joka kärsi pommeista 43 miljoonan markan vahingot.
- 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta 1940.
– Kymen Sanomat 30.11.2014
