Mannerheim-linja Talvisodassa
Kansainvälinen lehdistö, mutta varsinkin Venäjän propagandakoneisto, ovat nostaneet Mannerheim-linjan varustuksen aivan valtavaksi – totuuden vastaisesti.
Venäjän piti selitellä ensin miksi siitä linjasta ei mentykään lävitse heittämällä, vaan Venäjän hyvinvarustettu puna-armeija hakkasi siellä päätään Karjalan mäntyyn kärsien valtavia tappioita – sitten oli tarpeen kehua puna-armeijaa sen erinomaisesta suorituksesta kun onnistui murtamaan sen murtamattoman linjan.
Todellisuudessa linjan varustus oli heikko – mutta sitä puolustavat sotilaat olivat lujia.
Mannerheim-linjassa oli pituutta vähän yli 140 km. Alla olevan taulukon mukaan siinä oli kilometriä kohti suurinpiirtein 4 kenttälinnoitettua konekivääripesäkettä, 5 kenttälinnoitettua majoituskorsua, 3 km taisteluja yhteyshautaa, 2,5 km piikkilankaestettä sekä 1 km hyökkäysvaunuestettä.
- Konekivääripesäkkeitä ja -korsuja 606 kpl
- Majoituskorsuja 804 kpl
- Taistelu- ja yhteyshautoja 440 km
- Piikkilankaesteitä 331 km
- Panssarivaunuesteitä 136 km
Pääasiassa ne olivat puurakenteisia – eikä suinkaan Maginot-linjaa vastaavia teräsbetoni ja teräsrakenteita kuten propagandassa on väitetty.
Heti Vapaussodan jälkeen rakennettiin joitakin teräsbetonibunkkereita, mutta niistä tuli niin heikkoja, että ne olivat oikeastaan surmanloukkuja, joista oli parasta poistua pommituksen tai tykistötulen ajaksi. Välittömästi ennen sotaa rakennettiin oleellisesti lujempia bunkkereita, mutta eihän nekään käytännössä olleet järeiden kranaattien täysosumia kestäviä. Eli taistelut käytiin pääasiallisesti tavallisista avoimista juoksuhaudoista käsin tai esimerkiksi tuhotun vihollisen panssarivaunun alle rakennetusta konekivääriasemasta.
Kasematteja ja bunkkereita oli yhteensä Mannerheim-linjalla seuraavasti:
- Suomenlahti-Kuolemajärvi 7 kpl
- Summankylä 17 kpl
- Summajärvi 9 kpl
- Leipäsuo 2 kpl
- Suurniemi 7 kpl
Yhteensä 42 kpl
Yleensä aseistuksena oli yksi tai kaksi konekivääriä – osa oli tarkoitettu pelkästään majoitukseen, eli oli aseistamattomia. Osa alunperin aseistetuista muutettiin majoitusbunkkereiksi valamalla ampuma-aukot umpeen – kun eivät olisi kuitenkaan kestäneet taistelua.
Mannerheim-linjalle oli suunniteltu rakentaa enemmän bunkkereita, mutta niitä ei ennätetty rakentaa ennen Venäjän hyökkäystä.
