Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla

Brittilehti Business Insider kirjoittaa Adolf Hitlerin ja marsalkka Mannerheimin Suomessa salaa nauhoitetusta keskustelusta, jota pidetään ainoana tallenteena Hitlerin ”normaalista” puheäänestä.

Kesäkuun 4. päivä 1942 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim sai 75-vuotispäivänsä yllätysvieraaksi natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin, joka viipyi Suomessa noin kuuden tunnin ajan. Immolan kentälle lentäen saapunut Hitler kuljetettiin alkujuhlallisuuksien jälkeen ratapiha-alueelle Imatralle, jossa valtionpäämiehet kävivät keskusteluja Mannerheimin salonkivaunussa.

Hitlerin keskustelujen äänittäminen oli ankarasti kielletty. Tapaamisen juhlapuheita nahoittanut Yleisradion ääniteknikko Thor Damen kuitenkin päätti tallentaa salaa myös junanvaunussa käydyn keskustelun, ja asetti mikrofonin vaunun hattuhyllylle koristeeksi aseteltujen koivunoksien sekaan Hitlerin ja Mannerheimin yläpuolelle.

Saman pöydän ääressä istuivat myös presidentti Risto Ryti ja saksalainen sotamarsalkka Wilhelm Keitel. Keskustelua tallentui lopulta noin 11 minuutin ajalta. Tallenteesta kuulee, kuinka Hitler kertoilee Mannerheimille varsin vapautuneesti meneillään olevan sodan vaiheista.

Keskustelussa Hitler paljastaa Saksan halunneen hyökätä Ranskaan jo vuonna 1939, mutta suunnitelmaa jouduttiin lykkäämään kevääseen 1940 huonon sään takia.

– Jos vuonna -39 olisin hoitanut Ranskan alta pois, maailmanhistorian kulku olisi ollut erilainen, Hitlerin kuullaan toteavan nauhalla.

Hitler myös ylistää suomalaisia ja kertoo olevansa luonnonystävä ja taiteilijaluonne. Mannerheim taas toteaa, etteivät suomalaiset voineet talvisodassa aavistaa, kuinka hyvin Neuvostoliitto oli varustautunut.

Nauhoitus ilmeisesti päättyy saksalaisen upseerin huomattua tilanteen. Nauha kuitenkin jäi suomalaisille ja sen olemassaolo paljastui 1960-luvulla.

Ainoa tallenne Hitlerin normaalista puheesta?

Suomessa tehty nauhoitus nousi maailmalla uutisiin vuonna 2004, kun saksalaisessa Speer und er (Speer ja hän) -elokuvassa Hitleriä esittänyt näyttelijä Tobias Moretti kuunteli nauhaa tuntikausia valmistautuessaan rooliin ja opetellessaan Hitlerin puhetapaa. Saksalaisen Frankfurter Allgemeine -sanomalehden mukaan tallenne on ainoa jälkipolville säilynyt äänite, jossa kiihkeistä puheistaan tunnettu Hitler puhuu normaalilla äänellään.

Samasta asiasta maanantaina kirjoittaneen brittilehti Business Insiderin mukaan kaikkiaan yli 5000 puhetta pitänyt Hitler muunsi harkitusti ääntään yleisölle puhuessaan, mutta hänen tavallista puheääntään kuultu juuri koskaan hänen lähipiirinsä ulkopuolella. ”Hypnoottisiksi” kuvatuista ja hyvin voimakkaan kuvan antavista puheista huolimatta Hitlerin todellinen ulosanti ja ulkoinen olemus eivät tehneet suurta vaikutusta.

Imatralla nauhoitetussa keskustelussa päästäänkin kuulemaan, kuinka matalalla äänellä puhuva Hitler takeltelee monta kertaa sanoissaan ja joutuu aloittamaan lauseen alusta. Pääosin rauhallisesti puhuva Hitler myös selvästi kiihtyy puhuessaan sotasuunnitelmistaan.

Uusi versio julki

Vasta vuonna 1992 tekstiksi litteroidusta nauhoituksesta julkaistiin lokakuussa 1993 uusi versio, joka sisälsi aiemmin kuulemattomia osia. Ilta-Sanomat julkaisi keskustelun tuolloin kokonaisuudessaan lehden viikonloppuliitteessä.

Alla kyseinen teksti sellaisessa muodossa kuin se tuolloin julkaistiin. Saksaksi käyty keskustelu on käännetty Yleisradion arkistossa ja saksalaisten tuolloin tahollaan purkamasta nauhasta on tehty tekstiin lisäyksiä ja oikaisuja. Kolme pistettä tekstissä tarkoittaa, että kyseinen kohta keskustelusta on epäselvä.

Hitler: …erittäin suuri vaara…, ehkä raskain…, jota ylipäätään vasta nyt voimme koko laajuudessaan arvioida. Emme itsekään niin tarkkaan tienneet, miten hirveä tämä vahva peto oli.

Mannerheim: Sitä emme Talvisodassa voineet aavistaakaan. Talvisodassa emme voineet sitä aavistaa. Tietysti meillä oli se vaikutelma, että he olivat hyvin varustautuneet. Mutta niin, kuin todellisuudessa (olivat)! Eikä nyt ole epäilystäkään mitä he hautoivat mielessään.

Hitler: Alansa taiteilijoita! Kertakaikkiaan! Heillä on hirvittävin varustus, mitä kuvitella saattaa. Siis, jos joku olisi kertonut minulle, että jollakin valtiolla on… (tauko). Jos joku olisi kertonut minulle, että jollakin valtiolla on 35000 tankin taisteluvalmius, olisin sanonut, että olette seonnut.

Tuntematon suomalainen: Kolmenkymmenenviiden?

Hitler: 35000 panssaria! Olemme yli… Olemme jo tuhonneet yli 34, 34000 panssaria. Jos joku olisi sellaista minulle kertonut, olisin sanonut, Te… Jos joku kenraaleistani olisi selittänyt minulle, että, täällä esikunnassa, 35000 panssaria, silloin olisin vastannut, Te, hyvä herra, näette kaiken kaksin- tai kymmenkertaisena. Se on hulluutta, näette aaveita! En pitänyt sitä mahdollisena. …

Hitler (jatkaa): Mehän olimme jo aikaisemmin, olimme löytäneet … tehtaita, eräskin siellä Kramatorskajassa esimerkiksi. Kaksi vuotta sitten sitä siellä rakennettiin eikä meillä ollut aavistustakaan! Tänään siellä on panssaritehdas, joka ensimmäisessä vaiheessa työllistää yli 30000 ja täydessä laajuudessaan työllistäisi yli 60000 työläistä. Yksi ainoa panssaritehdas. Valtasimme sen, se on, se on JÄTTILÄISMÄINEN tehdas! Valtavat työläisjoukot, jotka kuitenkin elävät kuin eläimet ja sillä lailla.

Tuntematon saksalainen: Donetsin alueella!

Hitler: Donetsin alueella.

Mannerheim: Niin, mutta, kun ajattelee, että he, he ovat olleet kaksikymmentä vuotta, yli kaksikymmentä, melkein kaksikymmentäviisi vuotta vapaita… varustautumaan. Ja kaiken, kaiken he ovat kuluttaneet varustautumiseen, pelkkään varustautumiseen!

Hitler: Niin, se on, se on, … Herra presidentti. En sitä osannut aavistaakaan. Jos olisin, minulla olisi ollut vielä raskaampi olo. Mutta siinä tapauksessa olisinkin sitäkin suuremmalla syyllä päätökseni tehnyt, mutta vaihtoehtoahan ei jäänytkään. Minulle kävi selväksi jo talvella 1939-40, että… näin tässä kävisi. Minulla vain oli painajaismainen tunne, että vielä enemmän… Sillä kahden rintaman sota – se olisi ollut onnetonta. Silloin olisimme murtuneet. Sen näemme tänään selvemmin, silloin sitä ehkä vielä… Olisimme murtuneet.

Kaiken kaikkiaan: tahdoin itse asiassa vielä syksyllä -39, tahdoin itse asiassa vielä silloinkin toteuttaa sotaretken länteen. Mutta tämä jatkuva huono sää, mikä meillä vallitsi – se oli estämässä meitä, koska koko aseistuksemmehan oli, ja on, kauniin ilman aseistus! Se on erittäin tehokas, se on hyvä, mutta valitettavasti kauniin ilman aseistus. Senhän olemme nähneet tässäkin sodassa. Kaikki aseemme on tietenkin suunniteltu länttä varten.

Hitler (jatkaa): Ja me kaikki olimme vakuuttuneita siitä, sitä …, sitä mieltä olemme olleet jo ammoisista ajoista alkaen: talvella ei voi sotia. Ja testasimme myös saksalaiset panssarit ja saksalaiset ajoneuvot – ei niin, että niistä saataisiin talvisotaan sopivia – niitä koeajettiin, jotta saataisiin todistettua, että talvella ei voi sotia. Se oli… oli toisenlainen lähtökohta.

Syksyllä 1939 olimme jatkuvasti saman kysymyksen edessä, tahdoin EHDOTTOMASTI vielä hyökätä, ja olin vakuuttunut siitä, että Ranska olisi kuudessa viikossa hoidettu. Kyse oli vain siitä, pystyisimmekö liikkumaan. ja satoi aina vain. Ja nythän minä itse tunnen tämän ranskalaisen alueen varsin hyvin, enkä minäkään voinut olla ottamatta huomioon, tuota noin, monen kenraalini näkökantaa, että todennäköisesti emme löytäisi sitä voimaa, emme pystyisi käyttämään panssariaseitamme, emmekä myöskään pystyisi käyttämään ilmavoimia näillä tilapäislentokentillä sateen johdosta. Tunsin Pohjois-Ranskan, olin itse neljä vuotta 19.. suuressa sodassa…

Ja sitten tuli tämä viivytys! Jos vuonna -39 olisin hoitanut Ranskan alta pois, maailmanhistorian kulku olisi ollut erilainen. Niin minun piti odottaa vuoteen 1940, eikä se nyt valitettavasti onnistunut ennen toukokuuta, ensimmäinen… 10. toukokuuta oli ensimmäinen kaunis päivä! 10. toukokuuta hyökkäsin heti. Kahdeksantena annoin väelle käskyn: 10. toukokuuta hyökkäykseen! Ja nyt sitten oli, oli suoritettava tämä valtava divisioonien siirto lännestä itään, ja silloin olisi … miehitys … jäänyt. Ja sitten meillä oli tämä Norjan tehtävä.

Hitler (jatkaa): Samalla hetkellä suuri – voin sen tänään todeta aivan rauhallisena – erittäin suuri onnettomuus kohtasi, kohtasi meidät, nimittäin heikkoudet, joita oli ilmennyt Italiassa ensinnäkin Pohjois-Afrikan tilanteen johdosta, toisaalta tilanne Albaniassa, Kreikassa – todella suuri onnettomuus! Meidän oli autettava. Se merkitsi ensikädessä että yhtäkkiä meidän oli jälleen hajautettava ilmavoimat ja panssariyksiköt! Juuri kun olimme kunnostamassa panssariyksikköjämme itää varten, meidän täytyi nyt kertaheitolla siirtää muualle kaksi divisioonaa, kaksi suljettua divisioonaa – siitä tuli sitten vielä kolmas – sikäläisten erittäin suurten menetysten jatkuvaksi paikkaamiseksi… Taistelut, joita aavikolla käytiin, olivat tosi verisiä.

Tietenkin tämä kaikki sitten myöhemmin puuttui meiltä idässä, eikä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin väistämätön päätös. … Kävin silloin neuvotteluja Molotovin kanssa, ja oli ilmiselvää että Molotov oli poistuessaan päättänyt aloittaa sodan, minä taas erosin hänestä päättäneenä ehtiä ennen häntä, mikäli suinkin mahdollista! Sillä vaatimukset, joita se mies esitti, olivat selvästi viime kädessä suunnatut Euroopan valloittamiseksi. (Sanoin?) sen hänelle sitten …ollut.

Mietimme jo … jo syksyllä 1940 jatkuvasti, pitäisikö tilanne päästää välirikkoon? Silloin suosittelin Suomen hallitukselle mieluummin, tuota noin, neuvotella ja voittaa aikaa ja käsitellä asioita viivytellen, koska jatkuvasti pelkäsin, että Venäjä loppusyksystä yhtäkkiä hyökkäisi Romaniaan ja ottaisi haltuunsa öljylähteet. Ja loppusyksystä 1940 emme olisi vielä olleet valmiit! Jos Venäjä nyt olisi miehittänyt Romanian öljylähteet, niin Saksa olisi ollut mennyttä. Se tarvitsee niitä… Ja, ja, ja 60 venäläisellä divisioonalla asia oli hoidettavissa!

Hitler (jatkaa): Eihän meillä silloin vielä ollut Romaniassa yhtään yksikköä, Romanian hallitus kääntyi puoleemme vasta hyvin myöhään. Ja mitä meillä oli, sehän olisi ollut naurettavaa! Niittenhän tarvitsisi vain miehittää öljylähteet!

En voinut enää syys- ja lokakuussa aloittaa uutta sotaa meidän aseillamme, sehän oli mahdotonta! Eiväthän meidän idänmarssimme valmistelutkaan vielä niin pitkällä olleet. Ja yksiköt lännessä oli ensin järjestettävä uudelleen. Ensin oli saatava aseistus kuntoon, sillä olihan meilläkin tietysti menetyksiä länsiretkellämme. Olisi ollut mahdotonta aloittaa ennen kevättä 1941. Ja jos nyt venäläiset olisivat silloin syksyllä 1940 miehittäneet Romanian ja valloittaneet öljylähteet, olisimme vuonna 1941 olleet aivan avuttomia…

Meillä oli, meillä on suuri saksalainen tuotanto, mutta mitä yksistään ilmavoimat kuluttavat, mitä panssaridivisioonat kuluttavat, se on kyllä jotain hirveätä. Niin, se on… on kulutusta, joka ylittää kaikki kuvitelmat. Ja ilman sitä, sitä neljän-viiden miljoonan tonnin romanialaisen öljyn lisäystä emme pystyisi käymään sotaa. Ja jättää sikseen.

Jo sitä ennen olin erittäin huolestunut, siitä johtui myös pyrkimykseni pärjätä neuvottelujen avulla tämän ajan ylitse, kunnes olisimme tarpeeksi vahvat vastaamaan tähän kiristyksenomaiseen painostukseen. Sillä vaatimukset olivat silkkaa kiristystä. Ne olivat kiristystä: venäläiset tiesivät, ettemme voineet auttaa itseämme, että olimme sidotut länteen, he pystyivät kiristämään meiltä mitä vain.

Vasta Molotovin luona käydessäni sanoin hänelle lyhyesti, että vaatimukset, jotka, nämä monet vaatimukset, että niitä emme voi hyväksyä.

Hitler (jatkaa): Minun osaltani varsinaiset neuvottelut lop…, kertaheitolla loppuivat. Silloin heti aamulla oli ne neljä kohtaa. Se kohta, joka koski Suomea, …vapautta suojautua uhkauksia vastaan Suomen taholta. Hänhän sanoi minulle astuessani …sisään, että Suomi uhkaa heitä! Sanoin…, niin, että olisi… Suomessa ryhdytään Neuvostoliiton ystäviä vastaan ryhdytään toimenpiteisiin, seuraa ruvetaan … heitä vainotaan jatkuvasti eikä suurvalta voi (antaa) pienen valtion uhata olemassaoloaan. Siis, … täällä, eihän teidän olemassaoloanne Suomi uhkaa! Se on, älkäähän nyt minua …, että olemassaoloanne Suomesta käsin uhattuna olisi!

Niin, on olemassa myös moraalinen uhka rintamavaltion olemassaololle, ja se, mitä Suomi harjoittaa, on moraalisen olemassaolon uhkaamista …Silloin minä hänelle sanoin, että toista Itämeren sotaa emme, emme enää passiivisena sivustakatsojana seuraisi! Silloin hän kysyi minulta, mikä oli tilanteemme Romanian kohdalla. Mehän olimme antaneet takuut! Olivatko takuut suunnatut myös Venäjää vastaan? Minä vastasin, että tuskinpa ne ovat teitä vastaan suunnatut, sillä eihän teillä suinkaan ole tarkoitus hyökätä Romaniaan? … Emme ole ikinä kuulleet mitään siihen viittaavaa, että teillä olisi aikomus hyökätä Romaniaan! Olette aina sanoneet, että Bessarabia kuuluu (teille) mutta ettehän te koskaan ole julistaneet haluavanne hyökätä Romaniaan! Silloin hän sanoi haluavansa hyvin tarkkaan tietää, josko nämä takuut (nauhoitus päättyy).

– Iltasanomat / Johannes Kotkavirta 10.12.2015