Marras-Joulukuu 1939

Jaa...

Suomi joutui toiseen maailmansotaan marras-joulukuun vaihteessa 1939. Neuvostoliiton ehdottamiinaluevaltauksiin ja -vaihtoihin ei suostuttu, minkä seurauksena Neuvostoliitto hyökkäsi torstainan 30.11.1939 ilman sodanjulistusta. Sen maajoukot ylittivät Suomen rajan koko pituudelta sisämaata kohti johtavien teiden suunassa. Useat Suomen kaupungit joutuivat lentopommitusten  kohteiksi.

Evakointia Karjalan kannaksella sodan alkupäivinä Karjalan kannaksella (kuva: SA-kuva)

Talvisodan alkaessa kotinsa joutui jättämään noin 430 000 suomalaista. Heidät sijoitettiin eri puolille Suomea, usein tietystä pitäjästä kotoisin olevat samoille seuduille. Evakkoon lähteneet olivat naisia, lapsia ja iäkkäämpää väkeä, koska sotakelpoiset miehet olivat rintamalla. Eräät talvisodan parhaista suomalaisjoukoista olikin muodostettu mioehistä, jotka taistelivat omien kotiensa pihoilla.

TYHJIÄ LUPAUKSIA

Ulkomaalaisia lehtimiehiä Mainilassa 29.11.1939 (Kuva: SA-kuva)

Yhdysvallat oli ilmaissut Neuvostoliitolle huolensa siviilikohteiden pommituksista, mihin ulkoministeri Molotov vastasi, että Neuvostoliiton koneet eivät pommittaneet kaupunkeja vaan lentokenttiä. Samana päivänä puolustusasiain kansankomissaari eli Neuvostoliiton puolustusministeri Vorošilov kielsi omiaan pommittamasta siviiilikohteita. Puheet jäivät kuitenkin tyhjiksi. Talvisodan aikana Neuvostoliitto pommitti Suomea yli 2 700 kertaa, ja uhreija tuli yhteensä 958 henkeä.

30.11.-31.12.1939

  • To 30.11. – Talvisota kännistyi marraskuun viimeisen päivän aamunan. Neuvostotykistö avasi tulen Karjalan Kannaksella klo 6.50, ja puna-armeijan joukot ylittivät rajan koko sen pituudelta.
  • Pe 01.12. – Talvisodan toisena päivänä neuvoistojoukot jatkoivat hyökkäystään ja suomalaiset suojajoukot vetäytymistään. Neuvostoliitto pommitti jälleen asutuskeskuksia. Lisäksi käytiin ilmataisteluja. Myös Ylipäällikön päiväkäsky N:o 1 tuotiin julki.
  • La 02.12. – Suomalaiset joukot vetäytyivät osittain pääasemaan eli Mannerheiminlinjalle. Rintamalla levinneet väärät tiedot nopeuttivat joukkojen vetäytymistä, ja Neuvostoliitto onnistui läpimurrossa Suojärvellä.
  • Su 03.12. – Talvisodan neljäntenä päivänä suomalaisten suojajoukkojen vetäytyminen kohti pääasemaa jatkui. Tilanne Suojärvellä pysyi kriittisenä, kun punapanssarit kylvivät kauhua rivistöihin. Päämaja muutti Mikkeliin.
  • Ma 04.12. – Suomalaisten vetäytyminen leimasi myös tätä päivää. Kannaksella se sujui pääasiassa rauhallisesti, mutta Laatokan pohjoispuolella panssareiden tukemat vihollisjoukot pakottivat suomalaiset vetäytymään nopeasti.
  • Ti 05.12. – Neuvostoliiton ylivoima pakotti suomalaiset perääntymään Laatokan Karjalasta, ja tilanne alkoi olla huolestuttava. Kannaksella taisteltiin Vuoksen itäpuolen viimeisessä sillanpääasemassa Kiviniemessä
  • Ke 06.12. – Viikon sotimisen jälkeen suomalaiset olivat vetäytyneet pääasemaan eli Mannerheim-linjalle, ja suojajoukkotaistelut päättyivät. Suomen 22. itsenäisyyspäivä oli työpäivä, ja lähes kaikki juhlallisuudet oli peruttu. Tasavallan Presidentin Kyösti Kallion Itsenäisyyden puhe.
  • To 07.12. – Rintamalinja vakiintui Kannaksella Taipaleessa. Tilanne oli uhkaava useassa kohdassa Laatokan pohjoispuolella, sillä suomalaiset joutuivat edelleen perääntymään ja Kollaalla vihollinen otti taistelukosketuksen.
  • Pe 08.12. – Suomelle tuli yllätyksenä Neuvostoliiton voima Laatokan pohjoispuolelta Jäämerelle yltävällä rajalla. Laajamittaiseen hyökkäykseen oli varauduttu vain Karjalan Kannaksella. Niinpä sodan ensimmäisen viikon aikana Suomen puolustus natisi huolestuttavasti useissa kohdissa.
  • La 09.12. – Talvisodan alku tiivistyy päivän kulussa: pohjoisessa puna-armeija eteni ja pakotti suomalaiset vetäytymään. Kannaksen tiukka puolustus sai neuvostojohdon arvioimaan uudelleen taktiikkaansa. Se määräsi muun muassa, että tykkejä olisi liikuteltava ratsuväeltä otetuilta hevosilla.
  • Su 10.12. – Kannaksella ja pohjoisessa päivä oli kohtuullisen rauhallinen. Sen sijaan Tolvajärven maastossa ja Kollaalla taisteltiin. Joinakin aiempina päivinä näitä rintamia vaivannut paniiki oli poissa. 
  • Ma 11.12. – Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella leijui ilmassa, ja siellä oli hiljaista odotettavissa olevan myrskyn edellä. Suomussalmella Suomi aloitti vastahyökkäyksen, ja Salla suunalla jouduttiin perääntymään.
  • Ti 12.12. – Neuvostoliitto alkoi valmistella hyökkäystä Kannaksella tykistökeskityksin ja tiedusteluhyökkäyksin. Tovajärvellä aloite siirtyi Suomelle, ja Suomussalmella se saatiin pidettyä.
  • Ke 13.12. – Neuvostoliitto teki Kannnaksella, varsinkin Summan suunnalla tiedusteluhyökkäyksiä. Suomalaisten hyökkäykset Laatokan pohjoisrannalla ja Ilomantsin suunalla torjuttiin.
  • To 14.12. – Neuvostoliitto koetteli puolustukse kestävyyttä Kollaalla ja Karjalan Kannaksen Summassa. Merellä Utön linnake taisteli sekä vedessä että ilmassa hyökännyttä vihollista vastaan. Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta.
  • Pe 15.12. – Kannaksella, jossa tulossa olevan hyökkäyksen merkit olivat olleet selvät jo muutaman päivän, Neuvostoliitto aloittii hyökkäyksensä Taipaleen suunnalla. Laatokan toisella rannalla neuvostodivisioonan eteneminen pysäytetiin lopullisesti ”epäonnistuneella” vastahyökkkäyksellä.
  • La 16.12. – Taistelut jatkuivat Taipaleessa ja Laatokan rannalla. Pohjoisessa neuvostojoukot etenivät kohti Kemijärveä kahdesta suunnasta, ja suomalaiset olivat vaikeuksissa
  • Su 17.12. – Ankarien tykistökeskitysten ryydittämä suurhyökkäys laittoi suomalaiset lujille Karjalan Kannaksella Summassa ja Taipaleessa. Myös Pohjois- Suomessa taisteltiin.
  • Ma 18.12. – Neuvostoliitto jatkoi Kannaksella hyökkäystään sen painopisteen siirtyessä hieman itään. Pelkosenniemellä puolestaan hyökkäsivät suomalaiset.

Artikkelin päiväkohtaiset tekstit kirjasta: Suomi Sodassa – päivä päivältä (Ilkka Enkenberg)

%d bloggaajaa tykkää tästä: